Pikalaina, pienlaina, vippi, pikavippi.. Monta nimitystä, kaikki tarkoittavat samaa asiaa. Pikavippi on lyhytaikainen käyttöluotto, joka on yleensä suuruudeltaan 50-1000 euroa. Pikavipit ovat lyhytaikaisia, ja yleensä ne maksetaankin takaisin jo 14-90 vuorokauden kuluessa. Tietysti poikkeuksiakin on, ja jotkut palvelut voivat tarjota esimerkiksi lainaa 2000 euroa 180 vuorokauden takaisinmaksuajalla. Koska vipit ovat lyhytaikaisia ja summiltaan pieniä, ovat niiden kulutkin hyvin pieniä, vain muutamista euroista muutamiin kymmeniin euroihin riippuen tietysti lainan määrästä ja takaisinmaksuajan pituudesta. Monilla on vääristynyt käsitys vippien hintatasosta, sillä vippipalveluiden täytyy ilmoittaa lainojen todelliset vuosikorot. Vuosikoron laskeminen pienlainoissa ei kuitenkaan toimi, koska todellisen vuosikoron laskentakaava on sellainen, että se olettaa laina-ajan olevan vähintään yhden vuoden. Pikavippien kohdalla todellinen vuosikorko olisi siis oikein vain silloin, jos lainaa uusittaisiin toistuvasti korkoineen päivineen kokonaisen vuoden ajan. Todellisuudessa netistä haettu vippi on usein pankkilainoja edullisempi vaihtoehto. Saat haettua helposti lainaa netistä, ja nykyään tarjolla on uusillekin asiakkaille jopa lainaa 1000 euroa. Melkein kaikista palveluista onnistuu saada 200€ vippi uutenakin asiakkaana. 100€ vippi on nykyään jo melkeinpä pienin ensilainaraja mitä markkinoilla on. Summat ovat siis kasvaneet muutamien vuosien takaisista hurjasti. Keskimääräinen Suomessa otettu pienlaina onkin jo 229 euroa, kun vielä vuotta aiemmin se oli 207 euroa. Keskimääräinen pikalaina on nykyään siis 22 euroa suurempi. Vippejä on myös haettu reilusti enemmän kuin vuosi sitten. Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä (heinä-syyskuu) pikalainoja myönnettiin melkein 360 000 kappaletta, ja ne olivat yhteisarvoltaan 85,2 miljoonaa euroa. Vuotta aikaisemmin samat luvut olivat 295 000 kappaletta ja 61,2 miljoonaa euroa. Suosion kasvusta huolimatta pikavippien kulut laskevat laskemistaan. Heinä-syyskuussa vipeistä maksettiin kuluja keskimäärin 24,8 prosenttia, kun alkuvuodesta kulujen osuus oli vielä keskimäärin 25,4 prosenttia. Keskimääräistä lukemaa laskevat tietysti edulliset tarjoukset, ja parhaillaan tarjolla onkin jopa ilmainen pikavippi. Eduskunnassa on hiljattain alettu keräämään nimilistaa lakialoitteeseen, jonka päämääränä olisi kieltää pikalainat kokonaan. Vaihtoehtoisesti, jos ei vippejä saataisi kiellettyä, rajoitettaisiin niiden myöntämistä niin, ettei olisi enää mahdollista hakea heti lainaa netistä. Palveluiden tulisi siis perustaa kiinteitä toimipisteitä, joista lainaa sitten haettaisiin. Suomen Pienlainayhtiöstä on kuitenkin kommentoitu, ettei kiinteiden toimipisteiden perustaminen olisi asiakkaiden kannalta järkevää, sillä lainojen kustannukset nousisivat selkeästi. Ymmärtäähän sen, sillä kiinteiden toimipisteiden johdosta myös palveluille tulisi huomattavasti enemmän kuluja mm. lisätilojen vuokraamisesta. Kieltoa ovat alun perin alkaneet ajamaan kansanedustajat Sampsa Kataja ja Lenita Toivakka. Monet ovat kuitenkin olleet sitä mieltä, että Katajalla ja Toivakalla ei ole mitään faktatietoa pikavipeistä, vaan he haluaisivat kieltää pikavipit moraalisista syistä. Suuri osa Katajan ja Toivakan perusteina kiellolle käyttämistä väitteistä on ollut täysin tuulesta temmattuja, ei faktaa. Kataja ja Toivakka ovat viitanneet mm. siihen, että pikalainat aiheuttaisivat velkaongelmia, mutta tilastotiedot kumoavat tämän väitteen. Todellisuudessa alle yksi prosentti maksuhäiriömerkinnöistä johtuu pikavipeistä, eli yli 99% johtuu aivan muista velkasuhteista.