Kansanedustaja Sampsa Katajan ajama lakialoite vippien täyskiellosta on kerännyt jo 116 kansanedustajan nimet, eli nämä kansanedustajat puoltaisivat vippien kieltämistä. Kansanedustaja Lenita Toivakan ajama lakialoite, joka olisi hieman vähemmän radikaali, on kerännyt yhteensä 127 nimeä. Toivakan lakialoitteen päämääränä ei olisi kieltää vippejä kokonaan, vaan tehdä huomattavia rajoituksia mm. kulujen ja korkojen osalta. Lisäksi Toivakka on esittänyt, että vippipalveluiden tulisi perustaa kiinteitä toimipisteitä, joista lainaa myönnettäisiin, eli täten ei olisi enää mahdollista hakea heti lainaa netistä. Kumpaankin lakialoitteeseen esitellyt perustelut ovat olleet puutteellisia, pahimmillaan jopa täysin virheellisiä. Esimerkiksi Sampsa Katajan esittämistä perusteluista monet ovat jo mediastakin tuttuja argumentteja, jotka on kerta toisensa jälkeen pystytty kumoamaan tilastotiedoilla. Näihin väitteisiin lukeutuu mm. se, että pikavipit johtavat usein maksuhäiriömerkintöihin, ja se, että pikavipit ovat törkeän kalliita. Väite, että pikavipit johtaisivat usein maksuhäiriömerkintöihin, voidaan kumota tilastotiedoilla, joista selviää, että yli 99 prosenttia maksuhäiriömerkinnöistä johtuu jostakin muusta maksamattomasta velasta kuin pikavipistä. Väite, että pikalainat olisivat törkeän kalliita, on varmasti painautunut monen suomalaisen mieleen. Tämä johtuu pääosin median luomasta mielikuvasta, jonka se on pystynyt luomaan todellisen vuosikoron avulla. Pienlainapalveluiden tulee nimittäin ilmoittaa lainojensa todelliset vuosikorot, vaikka ne eivät edes pidä paikkaansa pikavippien tapauksessa. Todellinen vuosikorko voidaan nimittäin todellisuudessa laskea vain lainoille, joiden laina-aika on yli yhden vuoden. Muutoin laskutuloksesta tulee vääristynyt, kuten pikavippien kohdalla on käynyt. Voikin ihmetellä, miksi lainojen kulut tulee ilmoittaa vuosikoroissa ja muissa prosenteissa, kun ne voisi helposti ilmoittaa ihan vain euroissa. Jos tarjolla on esimerkiksi vippi 200€, voisi helposti vain ilmoittaa, että sille tulee kuluja esimerkiksi 45 euroa, eikä niin, että ilmoitetaan sen vuosikoron olevan 431 prosenttia. Pankit tietysti suosivat tätä todellisen vuosikoron ilmoittamista, sillä esimerkiksi satojen tuhansien eurojen asuntolainojen kohdalla karu totuus tulisi ilmi, kun pankkien pitäisikin ilmoittaa, että lainalle tulee pelkästään kuluja yli 50 000 euroa, eikä vain muutamaa hullua prosenttia. Pikavippien kieltäminen ei olisi kuluttajienkaan kannalta järkevää, sillä pikavippi on ainoa tarjolla oleva pieni ja lyhytaikainen lainavaihtoehto. Pankkien tarjoamat luotot ovat normaalisti vähintään 1000 euroa, ja niiden maksuajat ovat selkeästi pidempiä. Jos kuluttajan tarpeeseen riittäisi esimerkiksi 100€ vippi, miksi hän silloin ottaisi lainaa 1000 euroa? Jos lainantarve on vain seuraavaan palkkapäivään saakka, miksi hän silloin ottaisi lainaa useiden kuukausien, jopa vuosien takaisinmaksuajalla? Pankkien tarjoama kulutusluotto on myös selkeästi pikavippejä kalliimpi vaihtoehto, sillä pankkien lainoihin tulee avausmaksut, tilinhoitomaksut ja muita piilokuluja, joita pikavippeihin ei tule. Pikalainapalvelut tarjoavat helposti heti lainaa ilman vakuuksia, kun taas pankkilainojen saamiseen menee lähes poikkeuksetta vähintään muutama päivä. Lisäksi pankit voivat vaatia jopa asiakkuuden siirtämistä pankkiin, josta lainaa hakee, jotta laina voitaisiin myöntää. Yhteenvetona voitaisiin varmasti siis sanoa, että jos pikalainat kielletään, viedään kuluttajilta erinomainen lainamuoto, joka on tähän asti palvellut edullisesti ja luotettavasti pienten rahantarpeiden kanssa painivia kuluttajia.